Hyvä naapuri on niitä kirjoja, joissa kieputetaan lukijaa hurjasti äkkikäänteiden ja epäilysten viidakossa: mielessäni sanon näitä "Kiltti tyttö-kirjoiksi", koska mainittu kirja edusti minulle ensimmäisenä tätä lajia, joka näyttää vain jatkavan kärjistymistään.Epäilyksiä ja käänteitä on toki trillereissä ollut ennenkin, mutta erona tähän nykylajiin on hengästyttävän kiivas tahti ja mahdollisimman yllättävien (ja epämiellyttävien) tapahtumien esittely. Mikään ei ole liian pahaa tai mielikuvituksellista, kun lukijaan pyritään vaikuttamaan. Henkilöiden uskottavuuden tai kokonaisuuden viimeistelyn puutteista ei edes kannata mainita, sillä jos kirja on lajissaan onnistnut, niitä ei ehdi kaivatakaan: eteenpäin meno ja käsiä hikoiluttava tunnelma ovat tärkeimmät.
Lapsen kaltoinkohtelu on tietysti yksi lajin peruspiirteistä, onhan sillä helppo järkyttää aikuisen tunteita. Hyvässä naapurissa lapsi katoaa, vauva varastetaan sängystään, ja suunniltaan olevat vanhemmat Anne ja Marco joutuvat painajaiseen.
Kiitän tarinan yllättävyyttä ja sitä, ettei tarina mene aina siitä, mistä aita on matalin (kuten väkivaltaan), vaan pidättäytyy pääosin psykologisssa tulkinnoissa, jotka ovat kirjan parasta antia. Pidän myös reippaasta tahdista, vaikka muuten luen mielelläni myös rauhallisia kirjoja.
Hieman minua vaivaa laskelmoivuus ja sitä kautta paradoksaalisesti yllätyksettömyys: tarina on rakennettu kaavaan sopivaksi. Herää epäilys, että kirja on tehty keksimällä keksien yhä uusia kieputuksia enemmän koukuttavuus- ja myyntimielessä kuin tarinankerronnan, hyvän tekstin ja kirjoittamisen ilosta.
Mutta onko se huono juttu: kirja on kuitenkin vauhdikkaana viihteenä kelpo luettavaa ja helppoa ajanvietettä. Eikä tämä nimenomainen tapaus mene tosiaan pahimmille mielikuvituksen eikä edes toiminnan tasoille, vaan pysyy linjakkaasti valitsemallaan tiellä. Joten päädyn plussan puolelle.
Kenelle: Psykologisen trillerin ystäville, helposti pitkästyville, nopeaa ajanvietettä kaipaaville.
Muualla: Vaarallisen vetävä, sanoo Annika. Sinisen linnan kirjaston Maria kiittää pakoa arjesta. Myös Lukupinon Simolle kirja toi mieleen Gone girlin, ja hän näkee mielessään kirjan jo leffana. Ovela ja koukuttava, sanoo Ulla ja muistuttaa kadonneesta Madelinesta: tosiaan, siitä tosielämän tapauksesta lienee kirjailija saanut innoitusta. Herkullinen ja jännittävä soppa, luonnehtii Riitta. Leena Lumi vertaa Lapenaa Joy Fieldingiin. Loistava genressään, sanoo Hyllyn täydeltä -Martta. Täydellistä luettavaa sairasvuoteelle, tuumii Pihi nainen. Yksi pieni lukupäiväkirja -blogin Mirzun loppuratkaisu onnistui yllättämään.
Shari Lapena: Hyvä naapuri. Otava 2017. Suomennos Oona Nyström. Kustantajan lukukappale.